Tekoäly ja taloushallinto – millainen pari?
Snowfox osallistui maisteritutkimukseen, jossa tutkittiin tekoälyyn liittyviä kokemuksia ja käsityksiä taloushallinnossa. Snowfoxilla on hyvä käsitys taloushallinnon henkilöstön kokemuksista tekoälystä. Akateeminen tutkimus antaa kuitenkin kaivattua analyyttistä näkökulmaa taloushallinnon työntekijöiden näkemyksiin. Tässä blogissa käsittelen sitä, miten taloushallinnon työntekijät näkevät työnsä tulevaisuuden.
Opinnäytetyö on saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannasta.
Miltä tekoäly näyttää taloushallinnon silmin?
Taloushallinto voi saada valtavia säästöjä ja lisätä tehokkuutta merkittävästi tekoälyn avulla. Valitettavasti tekoälyä ei vielä käytetä laajasti taloushallinnon prosesseissa. Siksi se nähdään usein epäjohdonmukaisena tai jopa pelottavana uutena komponenttina.
Mahdollisesti siksi, että tekoälyä ei käytetä laajalti, asiasta ei ole riittävästi tietoa. Vaikuttaa siltä, että taloushallinnon toimihenkilöt eivät osaa edes haaveilla tekoälyratkaisuista, koska heillä ei ole riittävästi tietotaitoa aiheesta. Tämä tiedon puute on suurin haaste tekoälyn hyödyntämisessä taloushallinnossa.
Tekoäly eroaa muusta automaatiosta, sillä sen avulla voidaan ratkaista abstraktimpia ongelmia automaattisesti. Tämän hahmottaminen voi olla haastavaa, jos tekoälyä tarkastellaan perinteisen automaation näkökulmasta. Kun teknologian potentiaalia ei tunnisteta, kehitysaloitteita lykätään. Tämä hidastaa teknologista kehitystä, joka voisi mahdollisesti auttaa skaalautuvuudessa.
Kun osaamisen puute yhdistetään tekoälystä käytävään hämmentävään julkiseen keskusteluun, ei ole ihme, että rahoitusalan hallintovirkamiesten on vaikea ymmärtää tekoälyä.
Akateemikot määrittelevät tekoälyn usein häiritseväksi teknologiaksi riippumatta siitä, missä sitä käytetään. Disruptiiviset teknologiat häiritsevät usein vanhoja, tavanomaisia toimintatapoja. Tämä johtaa nopeaan muutospaineeseen ja lähes aina tarpeeseen sopeutua muuttuvaan ympäristöön.
Miksi taloushallinnon pitäisi välittää tekoälystä?
Jos tekoälyn käyttö ja ymmärtäminen on haastavaa, miksi sitä ylipäätään pitäisi käyttää? Miksi lisätä haasteita nykyisiin prosesseihin, jotka jo toimivat hyvin?
Tähän on ainakin kaksi syytä:
- Yleensä nykyiset haasteet johtuvat prosesseista, jotka eivät toimi niin hyvin kuin organisaatiot yleensä luulevat.
- Tekoälyn käyttö on tulevaisuudessa väistämätöntä tehokkaiden taloushallinnon prosessien ylläpitämiseksi.
Ensimmäinen syy saattaa kuulostaa epäoikeudenmukaiselta varainhoitajia kohtaan. Mutta tässä on esimerkki, joka tuli esiin tutkimuksessa lukemattomia kertoja:
Kun kysyt ostoreskontran tiimiltä, kuinka suuren osan heidän kauttaan kulkevista laskuista he pystyvät kirjaamaan oikein, vastaus on yleensä noin 100 prosenttia.
Mutta kun samaa prosessia testataan tekoälyn avulla, huomataan nopeasti, että manuaalisen työn onnistumisprosentti ei ole lähelläkään sitä, mitä uskottiin. Monissa tapauksissa tekoäly on tarkempi kuin manuaalinen työ. Tämä tulee vielä selvemmin esiin, jos liiketoimintayksiköt vastaavat ostolaskujen kirjaamisesta.
Taloushallinnon tulevaisuus
Tutkimuksessa todettiin, että erityisesti talousjohtajilla on selkeä käsitys siitä, mihin taloushallinto on menossa tulevaisuudessa. Tekoälyn käyttöä pidettiin välttämättömänä, jotta voidaan tarjota kustannustehokkaita ja laadukkaita taloushallinnon palveluja.
Näyttää siltä, että liiallinen varovaisuus uusien mahdollisuuksien suhteen on suurempi riski kuin valmiuksien rakentaminen liian myöhään.
Mistä aloittaa, kun organisaatiolla ei ole tekoälyosaamista?
Monilla taloushallinnon organisaatioilla ei ole omaa oikeudellista tai tietotekniikkaosastoa, vaan ne on ulkoistettu ulkopuoliselle kumppanille. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole ongelma. Toimivan tekoälyratkaisun luominen tiettyyn ongelmaan vaatii paljon resursseja ja henkilöstöä, jolla on erityisosaamista. Jopa suurille organisaatioille on yleensä parempi löytää markkinoilta hyväksi todettu ratkaisu kuin kehittää oma.
Kun valitset yhteistyökumppania hankkeeseen, on tärkeää miettiä kokonaiskuvaa.
- Onko tarjottu ratkaisu pitkäikäinen?
- Kehitetäänkö sitä edelleen tulevaisuudessa?
- Tuottaako se aitoa lisäarvoa heti ensimmäisestä päivästä lähtien?
- Voitko testata ratkaisua omilla tiedoillasi omassa ympäristössäsi ennen päätöksen tekemistä?
- Pääsetkö tarvittaessa helposti irti sopimuksesta?
Kysymys ei ole siitä, tarvitaanko tekoälyä taloushallinnossa. Kysymys on siitä, kuinka kauan ilman sitä voi pärjätä. On aika valjastaa tekoälyn mahdollisuudet nyt, jotta muutoksen voima ei hukuta sinua tulevaisuudessa.
Hyvä ensimmäinen askel on pohtia teknologian mahdollisuuksia ostolaskujen lähettämisen ja reitittämisen automatisoinnissa. Onko mahdollista saada merkittäviä etuja pienellä taloudellisella investoinnilla ja samalla valmistella organisaatiotasi tulevaisuutta varten?
