Taloushallinto on historiallisesti sisältänyt paljon toisteista manuaalityötä ja sisältää sitä vielä tänä päivänäkin. Jokapäiväiset työtehtävät esimerkiksi reskontrassa sisältävät paljon manuaalityötä, kuten ostolaskujen kirjaamista järjestelmään, niiden tiliöintiä, kiertoonlähettämistä ja tietojen tarkastamista sekä manuaalista täsmäyttämistä. Lisäksi laskuja viedään usein kirjanpitoon manuaalisesti. Myyntireskontrassa on samalla tavalla manuaalityötä paljon samoin kuin kaikissa muissakin talouden prosesseissa.
Teknologian kehityksen myötä näitä manuaalitehtäviä on alettu yksi kerrallaan automatisoimaan ja manuaalityön määrä on jo nyt pudonnut edelläkävijäyrityksissä merkittävästi. Esimerkiksi monet asiakkaistamme ovat ennen tiliöineet ja reitittäneet ostolaskuja lähes täysin manuaalisesti ja tekoälyn käyttöönoton myötä manuaalityö on vähentynyt noin 70 - 80%:a lähtötilanteesta.
Kun manuaalityö vähenee radikaalisti, niin sillä on tietysti vaikutusta talouden työntekijöiden arkeen. Usein saamme palautetta asiakkailtamme, että muutokseen on suhtauduttu positiivisesti ja aikaa on vapautunut muuhunkin kuin manuaaliseen ostolaskujen naputtamiseen.
On ihmisiä, jotka tykkäävät tehdä vuosikausia samanlaista toisteista manuaalityötä ja ovat työhönsä tyytyväisiä. Kuitenkin kokemukseni mukaan on paljon niitä ihmisiä, jotka käyvät tekemässä taloushallinnossa jonkun työrupeaman ja pikkuhiljaa kyllästyvät työn toisteisuuteen ja manuaalisuuteen.
Emme koskaan lupaa asiakkaillemme, että automaation myötä taloushallinnon ihmisten tarve katoisi täysin. Kyllä ihmistä taloushallinnossa tarvitaan jatkossakin. Ei välttämättä yhtä paljoa, kuin nykyään eikä täysin samoilla osaamisprofiileilla.
On selvää, että jos yritys on tarvinnut aiemmin ostolaskujen kiertoonlaittoon ja tiliöintiin esimerkiksi kymmenen henkilöä ostoreskontraan ja tekoälyn tuoman automaation avulla työmäärä vähenee esimerkiksi kolmeen henkilöön, niin tämä vaikuttaa henkilöstön työtehtäviin. Vapautunut työaika voidaankin käyttää enemmän arvoa tuoviin tehtäviin ja lähentää yhteistyötä liiketoiminnan kanssa.
Kokemuksemme mukaan taloushallintoon syntyy ja on jo syntynyt uusia rooleja ja työtehtäviä. Nämä tehtävät liittyvät esimerkiksi prosessien johtamiseen, poikkeuksien käsittelyyn, datan realiaikaiseen hyödyntämiseen sekä analysointiin, yhä vahvempaan liiketoiminnan tukemiseen talousdatasta käsin ja kumppaneiden johtamiseen sekä järjestelmien kehittämiseen.
Kun taloushallinnon työtehtävät ja tarpeet pikkuhiljaa muuttuvat, niin tämä tarjoaa taloushallinnon ammattilaisille uusia kehitysmahdollisuuksia. Uskon, että työntekijät pääsevät opettelemaan sellaisia taitoja, joita he eivät olisi päässeet ilman automaation tuomaa muutosta. Uskon myös vahvasti siihen, että ihminen on hyvin joustava ja mukautuva olento, joka oppii melkein mitä vain, kun tahtoa vain löytyy. Henkilökohtaisella urallanikin olen sen hyvin konkreettisesti huomannut. Näkisinkin, että taloushallinnon ammattilaisten tärkeimpiä vahvuuksia tulee olemaan kyky mukautua muutokseen sekä lapsenomainen kiinnostus uuden oppimiseen.
Järjestämme yhdessä Paletten, Mehiläisen ja Kempin kanssa webinaarin, jossa pohdimme taloushallinnon tulevaisuutta. Ilmoittaudu mukaan ja tule keskustelemaan aiheesta kanssamme!